Uusimmassa The Code4Lib Journal -lehdessä oli artikkeli dentograafeista, ja se innosti testaamaan samaa johonkin kotimaiseen aineistoon. Varsinkin, kun R-opiskelu on sopivassa (alku)vaiheessa, jolloin kaikki naulat näyttävät siltä, että niitä pitää kumauttaa nimenomaan R-merkkisellä vasaralla.
Turun seudun Vaski-kirjastojen bibliografinen data on ollut avoimesti saatavilla viime vuoden syyskuusta lähtien. Samasta aineistosta on jo ehditty tehdä mielenkiintoisia verkostograafeja.
Lähdin liikkeelle Vasken MARCXML-muotoisista tiedostoista, ja hyvin suoraviivaisesti. Poimin niistä kaikista samat kentät XSLT-muunnoksella (välittämättä siitä oliko niitä kyseisessä tietueessa tai ei), ja muunsin näin saadun XML:n edelleen yhdeksi isoksi CSV-tiedostoksi. Kirjastoluokaksi valitsin useasta vaihtoehdosta sen, mitä Turku käyttää.
Lopputuloksessa on paljon NA-arvoisia tyhjiä kenttiä ja kokonaisia rivejä. Ne olisi luultavasti järkevä siivota pois jo ennen seuraavaa vaihetta, mutta koska otin opiskelun kannalta, poistin ne vasta R-ohjelmassa.
Tämä sakkilauta-dentograafi näyttää vain luokituksen kaksi ylintä tasoa. X-akselilla on kymmenluku, y-akselilla ykkösluku. Risteyskohdan ruudun väri kertoo, paljonko tätä aineistoa on. Mitä tummempi, sitä enemmän. Kirkkaimpana tähtenä taivaalla loistaa kertomakirjallisuus, mutta paljon himmeämpi ei ole musiikki (ks. verkko-YKL -pääluokat).
Tietokirjallisuuden luokitus on hienosyisempää eivätkä erot siksi juuri näy näin yleisellä tasolla. Siihen tarvitaan William "dentograafi" Dentonin esimerkin mukaisesti two-by-two -shakkilauta. Jotakin voi silti päätellä jo tästäkin; taustasta erottuvat mm. oikeustiede (33), lääketiede (59) ja liiketaloustiede (69). Liekö seudun yliopistojen vaikutusta?
No comments:
Post a Comment